Kotikaupunkini Kerava 17 valmistunut!

Kotikaupunkini_Kerava_17_Sisällysluettelo_netti

Lapsuuden ja nuoruuden pysähdyttävät tunnelmat pulpahtava mieleen tuoreinta Kotikaupunkini Kerava –julkaisua lukiessa. Ai, niin tuollaiset monot silloin minullakin olivat! Juuri noita kiiltokuvia vaihdettiin! Hetkeksi voi vaipua muistojen kultaamaan aikaan, joka ei koskaan palaa.

Uusi teos tarjoaa paljon muutakin ja sitä värittävät asiantuntevien kirjoittajien hyvät tekstit ja henkilökohtaiset näkökulmat jo aiemminkin sarjassa käsiteltyihin aiheisiin. Kerava-seura alkoi julkaista sarjaa jo vuonna 1981 ja nyt on valmistunut 17. numero. Yhteensä edelliset teokset ovat valaisseet kotikuntaa yli 1 500 sivulla, tuorein lisää määrää 144:llä sivulla. Vasta ilmestyneen toimittajat ovat Kerava-seuran johtokunnan jäsen Samuli Isola, varapuheenjohtaja Maija Länsimäki ja puheenjohtaja Satu Saaristo.

- Tällä kertaa ehkä silmiinpistävää on se, että Savion asiat ovat mukavasti esillä. Onhan se varsin keskeinen yhdyskunta Keravan kehityksessä, itsekin Savion tiiviissä ja kulttuurillekin antoisassa ympäristössä varttunut Maija Länsimäki huomauttaa. Hän on myös tarkistanut suomen kielen eksperttinä (fil.tri, ylioppilastutkintolautakunnan jäsen jne) kieliasun.

 Länsimäki tietää, että ulkosaviolaisille keravalaisille Kumitehtaan ympärille nivoutunut aktiivinen yhteisö on jäänyt vieraaksi. Sekin selviää, että siellä uima-allasvahtina menestyksellisen uransa aloitti nykyinen kansanedustaja Eero Lehti.

Rakkaan Savionsa muistoja tuovat esiin mm. Tehtaanmäessä  kasvaneet Rauni Pokkinen (o.s. Nylenius) ja Jouko Mattila. Oskari Lehto kirjoittaa jo edesmenneestä hyppyrimäestä ja sen paikallisesti tärkeästä kilpailutoiminnasta.

Matti Niemisen artikkeli valottaa aivan uutta tietoa kivikautisten asuinpaikkojen Pisinmäen ja Lammashaan ikäämisestä. Matti Vilppula taas tuo esille tuoreen näkökulman Kerava-nimeen. Miten taideteollisesti merkittävää olikaan Puusepäntehtaan tuotanto, siitä kirjoittaa Leena Karttunen.

Ehdottoman hauskoja piirteitä ja toki monen muistissakin olevia käy ilmi värikkään kauppalanlääkärin A.A.Kallion luonnekuvasta. Maija Länsimäen vastaanotolla käynnin yhteydessä 160-senttinen Kallio oli määrittänyt Maijan opinoahjon (Keravan yhteiskoulu) lintutieteelliseksi urheiluopistoksi. Toinen värikäs persoona oli tietysti lääkäri, kenraali Väinö Felix Linden, jonka dropit taatusti tehosivat. Hän oli tuttu myös pitkistä kotiseutupuheistaan ja tuttavuudestaan monen kulttuuripersoonan kanssa. Heistä tiedettävin on Eino Leino, jolle Lindenin pirtureseptit toivat hetkellisen helpotuksen.

Lisää kansallisesti tunnettuja keravalaisia valottaa Leena Järnfors. Maan kohtaloon eniten vaikuttanut oli sittemmin presidentti J.K.Paasikivi, joka myi Ahjossa sijainneen Jukolan tilansa 1953. Nykyisin se tunnetaan Paasikiven nuorisokylänä. Keitä muita nimihenkilöitä täällä asui ja asuu yhä, se selviää teoksen sivuilta.

Urheilupersoonien huippujen esiintyminen sivuilla johtuu osittain siitä, että heitä riittää, mutta myös seuran puheenjohtajan koko iän kestäneestä urheiluhulluudesta.

- Suuri ihailuni kohde on yhä Olavi Rinteenpää, jota pidän mitä positiivisimpana esimerkkinä urheilun parhaasta annista, puheenjohtaja Saaristo ilmoittaa.

Olavin urheilu-ura sisältyy samaan juttuun kuin tarina Jesse Owensin kultakapulan päätymisestä Keravalle, joka on saanut jo valtakunnallisena uutisena laajaa huomiota. Samalla keravalaisista olympiaurheilijoista kirjoittanut Lauri Nurmi on saanut arvostusta hienona sanankäyttäjänä. Monipuolinen huippu-urheilija, traagisesti menehtynyt Jarmo Jokinen saa ansaitsemansa huomion Juha Mäkisen tekstissä.

Samuli Isola istahti ikinuoren Edith Sanmarkin, Norjo Järvelän ja Raina ”Puppe” Lempisen kanssa pöydän ääreen ja kuuli hienoja tarinoita notkeilta naisjumppareilta, joista osa sai kunnian esiintyä Helsingin olympialaisten 1952 naisvoimistelunäytöksessä. Eikä pidä unohtaa, että uuden, rivakan kaupunginjohtajan Petri Härkösen mielestä Keravalla on edessään suuri tulevaisuus.

Kerava-seura myy julkaisua hintaan 20 euroaan.

Kirjoitettu: marraskuu 14, 2010, kirjoittaja: Samuli Ei kommentteja

Jätä kommentti